Tein keväällä toukokuun alussa puutarhamatkan Ruotsiin ja Tanskaan tavoitteena nähdä varhain kukkivia alppiruusuja ja magnolioita, tavata puutarha-alan ammattilaisia ja aktiiviharrastajia ja tietysti saada uusia taimia. Kuuden päivän aikana ajoin n. 3400 km ja vierailin 17 puutarhassa tai taimitarhassa. Tapaamani ihmiset olivat erittäin ystävällisiä, sain luotua uusia kontakteja ja pohjustin taimien mahdollista yhteishankintaa parista taimistosta ensi kevättä ajatellen.

1. Ensimmäinen kohteeni Ruotsin puolelle saavuttuani 8.5.2004 aamulla oli Bergianska Trädgården, n. 5km Tukholmasta pohjoiseen. Virallisesti puutarha kai aukeaa vasta 08:00, mutta koska laiva saapui jo aikaisin aamulla Tukholmaan, ajattelin mennä puutarhaan aiemmin. Eipä siellä ollut mitään porttia, joten aloitin puutarhakierroksen jo seitsemän jälkeen. Oli siellä muitakin aamukävelyllä. Puolentoista tunnin kierroksen aikana katsastin lähinnä puutarhan rhodo-osaston, jossa useat lepidootit olivat aloittaneet kukintansa. Muun muassa Bengt Kihlmanin suopursun ja lapinalppiruusun väliset risteytykset (R. ´ vanhoeffeni) kukkivat kauniisti.
   Kuva-albumi: Kuvat: Bergianska Trädgården
   Nettisivut: Bergianska Trädgården
    

2. Uppsalan etetäpuolella pistäydyin Lennart Söderbergin ja Ann-Marie Åshedenin luona. Heidän puutarhansa mäen päällä on vielä aika uusi, mutta kasveja, varsinkin magnolioita oli valtava määrä. Puutarha on varmaankin näkemisen arvoinen muutaman vuoden kuluttua. He ovat kirjoittaneet todella hienon kirjan, Magnolia, Albert Bonniers Förlag, Sverige, 2004.
   Kuva-albumi: Kuvat: Lennart Söderberg & Ann-Marie Åsheden
   Nettisivut: Book: Magnolia, ISBN 9100577855
    

3. Uppsalan kasvitieteellisellä puutarhalla muutamat magnoliat kukkivat jo hienosti, mutta alppiruusuja  sieltä ei tahtonut löytyä, paitsi ilman hoitoa jätetyt Bengt Kihlmanin vanhat rhodopenkit. Rehevän rikkakasvillisuuden seasta löysin useitakin hengissä säilyneitä lepidootteja, jotka ansaitsisivat paremmman hoidon.
   Kuva-albumi: Kuvat: Uppsala Botaniska Trädgård
   Nettisivut: Uppsala Botaniska Trädgård
    

4. Matkani yhtenä pääkohteena oli vierailla Bengt Kihlmanin luona liittyen hänen ja omiin suopursuristeytyksiin. Sain erityisen lämpimän vastaanoton Bengt ja Irma Kihlmanilta. Meillä oli pitkiä, hyviä keskusteluja pursujen risteyttämisestä alppiruusujen kanssa, tutustuimme Bengtin risteytyksiin ja kävelimme heidän kauniisti sommitellussa puutarhassaan. Rhodot viihtyivät hyvin turvepaakuista tehdyillä kasvipenkeillä. Tämä oli vierailu, jota en hevillä unohda. Kesäkuun lopulla sain tilaisuuden uuteen vierailuun Kihlmaneilla ja silloin tuntui, kuin olisin tullut ystävien luo. Vierailujen yhteydessä olen saanut Kihlmanilta ainutlaatuisia taimia, mm. Ledum-alasektion lajitaimia sekä hänen Ledum-risteytyksiään eri lepidoottien kanssa.
   Kuva-albumi: Kuvat: Bengt ja Irma Kihlman
    

5. Toisena matkapäivänä lähdin ajelemaan aikaisin aamulla kohti Karlstadia. Lennarth Jonsson Karlskronasta ei turhaan ollut kehunut Karlstadin kaupunginpuutarhaa nähtävyyskohteena. Kaupunginpuutarha oli täydelleen laitettu uusiksi ja todella hienosti. Minuun teki vaikutuksen eri kasvialueiden systemaattisuus, selkeät nimikyltit ja ennen kaikkea hyvin hoidetun näköiset, terveet kasvit, sekä puuvartiset että muut. Siellä oli paljon kukkivia magnolioita ja erilliset alueet alppiruusulajeille, lajikkeille ja atsaleoille. Puutarhan pääarkkitehti Anders Blomqvist antoi minulle opastetun tunnin pikakierroksen puutarhassa.
   Kuva-albumi: Kuvat: Karlstad Stadsträdgården
   Nettisivut: Karlstad Stadsträdgården
    

6. Anders Blomqvist, Hammarö, Karlstad, halusi näyttää minulle myös omaa puutarhaansa ja sen verran tietysti pystyin joustamaan aikataulussani. Hänen puutarhansa oli normaalin omakotitalopuutarhan kokoinen, mutta se oli todella täyteen pakattuna monia mielenkiintoisia kasveja, mm. paljon Arisaemoja ja tietysti myös rhodoja, mm. mielenkiintoinen risteytys R. macabeanum ´ brachycarpum ssp. tigerstedtii! Lehdet olivat mahtavat ja suuri kukinto oli aukeamaisillaan. Puutarhassa komeinta olivat kuitenkin suuret kukkivat magnoliapuut, jotkut jopa 10 metriä korkeita.
   Kuva-albumi: Kuvat: Anders Blomqvist
    

7. Gullmarsfjordens Plantskola sijaitsee noin 100 km pohjoiseen Göteborgista. Sinne on lähes mahdotonta löytää ilman hyviä ohjeita. Taimisto toimittaa paljon taimia mm. Zetakselle, mutta ei myy yleisesti yksityisille. Sain suosituksen taimiston omistajan Tommy Ahnbyn ystävältä Lennarth Jonssonilta, joten olin onnellinen saadessani ostaa sieltä auton lähes täyteen taimia. Hintataso oli myös aika sopiva. Ostin sieltä useita magnolioita, erityisen kestäviä Minnesotan atsaleoja sekä myöhään kukkivia kesäatsaleoja ('Lollipop', 'Pink and Sweet', 'Popsicle' ja 'Westons Innocence'). Tommy Ahnby oli työmatkalla Norjassa, mutta sain hyvän palvelun ja kahvituksen hänen vaimoltaan Viviltä.
   
   Keskustelin Vivin kanssa mahdollisuudesta ostaa taimia rhodokerhon yhteisostona keväällä 2005 ja hän suhtautui asiaan hyvin suopeasti. Painettua hinnastoa hän ei luvannut antaa peläten, että tiedot vuotavat heidän kilpailijoilleen ja tukkuostajille. Listan tarjolla olevista taimista hän lupasi lähettää pyydettäessä ja hintatiedot alustavan tilauksen yhteydessä. Tietojen perusteella voi sitten joko hyväksyä tai hylätä tarjouksen kustakin taimesta.

   Tommy Ahnbyltä saamaani taimilistaa pääse tutkimaan linkistä www.rhodogarden.com/test/Tommy.html
   Olisikohan rhodokerholaisilla halukkuutta yhteisostoon? Dendrologian seuran muillakin jäsenillä saattaisi olla kiinnostusta taimien ostoon?
   (Rhodokerho teki syyskokouksessaan 2004 päätöksen tehdä taimien yhteistilauksen keväällä 2005 Gullmarsfjordenista.)
   Kuva-albumi: Kuvat: Gullmarsfjordens Plantskola
    

8. Kolmas matkapäivä alkoi vierailulla Göteborgin kasvitieteellisellä puutarhalla. Puutarha käsittää ehdottomasti parhaan kokoelman alppiruusuja, kun alue rajataan Suomeen ja Ruotsiin. Varaamani neljä tuntia ei ollut riittää rhodojen tutkimiseen ja muu laaja puutarha jäi pääosin pikavilkaisulle.
   
   Puutarha avataan virallisesti aamulla 09:00, mutta olen pari kertaa tullut "vahingossa" sisään yliopiston sisäänkäynnin puolelta jo tuntia aiemmin ja sieltä kävellyt puutarhaan. Kovasti siellä silloin ollaan työn touhussa puutarhaa siivoamassa, mutta muut ovat varmaankin luulleet, että jotain työtä kai minäkin siellä teen.

   Alppiruusujen kukinta oli lepidoottien osalta parhaimmillaan ja myös monet varhaiset elepidootit kukkivat komeasti. Tuoksuvakukkainen alppiruusu R. fortunei oli parhaimmillaan vierailuni aikana ja lepidooteista ehkä sykähdyttävin näky oli rinteellä kasvava punaviolettisten kukkien peittämä R. concinnum.
   Kuva-albumi: Kuvat: Göteborg Botaniska Trädgård
   Nettisivut: Gothenburg Botanical Garden
    

9. Sofieron linna ja puutarha sijaitsee Helsingborgin pohjoispuolella ja on suosittu nähtävyys sekä linnansa että laajan alppiruusupuutarhansa vuoksi. Koko päivänkin siellä saisi hyvin vierähtämään, mutta jouduin turhan kireän aikataulun vuoksi "juoksemaan" sen läpi parissa tunnissa. Linnan kiertokäynnit jätin toiseen kertaan ja keskityin rhodoihin. Sofierossa on ennen kaikkea laaja valikoima alppiruusulajikkeita, mutta aika paljon myös eri lajeja. R. thomsonii kukki voimakkaan punaisin kukin. Tuota punaisuutta kun saisi kestäviin suomalaisiin ...
   Kuva-albumi: Kuvat: Sofiero Slott och Slottsträdgård
   Nettisivut: Sofiero Castle and Garden

 Ilta tuli ja sitten pitikin ajaa laivarantaan ja rahdata itsensä Tanskan puolelle. Siellä olikin vastassa todelliset rhodoparatiisit!

10. Jens Birck  ja hänen vaimonsa toivottivat minut sydämellisesti tervetulleeksi Kööpenhaminan kotiinsa. Heidän pieneen puutarhaansa oli saatu mahdutettua hämmästyttävän paljon mielenkiintoisia, kauniita alppiruusuja. Kukinta alkoi olla parhaimmillaan vierailuni aikaan, vaikkakin monien lajikkeiden kukinta oli vielä vasta tulossa. Aiempina vuosina heidän puutarhaansa kävi tutustumassa paljonkin ryhmiä, mutta nyttemmin he ovat rajoittaneet vierailuja, koska puutarhan kapeille poluille ei mahdu kovin montaa ihmistä kerrallaan.

    Jens Birckillä oli hyvä menetelmä pitääkseen puutarhansa aina yhtä komeana ilman, että mikään rhodo kasvaisi liian suureksi. Jens ottaa pensaistaan pistokkaita, varttaa ne 'Cunningham's White'-juurimateriaaliin, kasvattaa taimia pari kolme vuotta ja vaihtaa puutarhassa liian suureksi kasvaneen pensaan uuteen pienempään taimeen. Näin hän saa pieneenkin puutarhaan mahtumaan paljon rhodoja! Liian suuriksi kasvaneet pensaat hän vie Kærnehusets puutarhaan.

    Jensillä oli käytössä näppärä tapa peittää kukan emi pölytyksen jälkeen mikroporeteipillä. Hän näytti minulle käytännössä menetelmäänsä ja otin apteekkitavarana saatavan teipin välittömästi myös omaan käyttööni viime kesän risteytyksiä tehdessäni.
    Kuva-albumi: Kuvat: Jens Birck
     

11. Kærnehuset taimisto ja puutarha oli yksi matkani kohokohdista, vaikka vettä satoi koko aamupäivän.  Kærnehuset sijaitsee Fredensborgissa, lähellä Helsingøriä. Valitettavasti taimisto on sulkemassa ovensa kesän jälkeen lopullisesti ja puutarhaan pääsee vain etukäteen sopimalla. Jens Birck lupasi esitellä puutarhaa Suomen rhodokerholaisille, kun seuraavan kerran teemme puutarhakiertueen Tanskassa.
    
    Puutarhassa on laaja kokoelma rhodolajeja Jens Birckin ja Svend Hansenin keräilymatkoilta Kiinaan. Jens oli mitä parhain opas kierrokselle puutarhassa. Vuosi sitten alueelle oli lisätty kivikkopuutarha, jossa pääpaino oli matalissa rhodolajeissa. Hämmästyttävän hyvän näköiseksi oli näinkin lyhyessä ajassa saatu maakasa, jonka päälle oli laitettu turvetta, kiviä ja pensaita.
    Kuva-albumi: Kuvat: Kærnehusets Staudegartneri
     

12. Kööpenhaminan kasvitieteellinen puutarha oli etukäteen ajateltuna vain pakollinen käynti, mutta sielläpä olikin tehty merkittävästi uusia alppiruusujen ja atsaleojen laji-istutuksia. Alue ei vielä ollut kovin näyttävän näköinen, mutta rhodolajien määrä oli valtava. Muutaman vuoden kuluttua rhodoalue on varmaankin näkemisen arvoinen! Vierailuun varaamani puolitoista tuntia tuntui aivan liian vähältä tutustumiseen pelkästään alppiruusuistutuksiin ja olisihan siellä ollut niin paljon muutakin.
    Kuva-albumi: Kuvat: Københavns Botanisk Have
    Nettisivut: Copenhagen Botanic Garden
     

13. Seuraavan vierailukohteen löytäminen tuottikin sitten pienen ongelman, koska olin unohtanut kotiin kohteen isännän, Hans Eibergin osoitteen ja puhelinnumeron. Muistin, että hän asui Kööpenhaminan länsipuolella olevalla lähiöalueella, mutta eipä sillä tiedolla ollut paljoa arvoa. Kasvitieteellisen infosta sain puhelinluettelon lainaksi ja sieltä arvasin lukuisten Hans Eibergien joukosta yliopiston DNA-tutkijan olevan sen oikean. Sain puhelinnumeron ja osoitteen, mutta Tanskan kartta oli liian suuressa mittakaavassa, jotta siitä olisi ollut apua. Löysin kirjakaupan, josta minut neuvottiin menemään kirjastoon. Siellä sain kartasta kopion ja soitettuani Hansille sain myös vihjeet mihin suuntaan piti lähteä ajelemaan keskustasta ulos pahimpaan ruuhka-aikaan.

    Hans Eibergin puutarha oli todellisen kasvikeräilijän puutarha! Eihän se suuren suuri ollut, mutta eri rhodolajeja oli mahtavasti. Hans on käynyt useasti Kiinassa siementen keruumatkoilla.
    Kuva-albumi: Kuvat: Hans Eiberg

 Neljännen matkapäivän ilta alkoi lähestyä ja oli aika lähteä ajamaan kohti Jyllantia, kohti seuraavan päivän puutarhaseikkailuja.

14. Jyllannista löytyikin sitten matkani ehkä kaunein rhodopuutarha, jota olen koskaan nähnyt, Svend Aage Askjærin Hvidbjerg Planteskole. Svend perusti puutarhan 30 vuotta sitten ja nyt metsäpuutarhassa on komeita alppiruusulajeja ja lajien välisiä F1 risteytyksiä. Svend oli erittäin ystävällinen ja esitteli mielellään aarteitaan. Jens Birck ja Hans Eiberg olivat molemmat sanoneet, että Svend Askjærin puutarha minun on ehdottomasti nähtävä ja sen nähtyäni ymmärsin kyllä miksi.
    
    Metsässä kierteli polkuja ja joka mutkan jälkeen odotti uusia yllätyksiä. Pari tuntia tuntui lyhyeltä ajalta Hvidbjergin ainutlaatuisessa rhodopuistossa. Pensaat olivat harvinaisen hyvänmuotoisia, useat kukkivat ja monissa oli uudet versot, jotka komeudessaan vetivät vertoja kukinnalle. Istutukset oli tehty maanpinnalle kasattuun turpeeseen ja kaatuneiden puiden rungot oli asetettu tukemaan ja rajaamaan istutusalueita.

    Svend Askjærillä oli myös taimia myytävänä ja ne olivat erittäin hyvännäköisiä ja suureen kokoonsa nähden myös edullisia. Valitettavasti en voinut ottaa kaikkea haluamaani mukaan, koska autoni alkoi jo olla aika täynnä taimia.
    Kuva-albumi: Kuvat: Svend Aage Askjær, Hvidbjerg Planteskole
    Nettisivut: Hvidbjerg Planteskole

Päivä oli vasta puolessa välissä ja seuraavaksi minun oli tarkoitus ajaa Rhododendron-Haven taimistolle. Sitä ennen jouduin tosin ajamaan edellisyön hotellin kautta. Olin nimittäin hukannut kännykkäni, mutta Svendin muutaman soiton jälkeen selvisi, että kännykkäni oli löytynyt hotellihuoneestani. Sellaista sattuu ja tarkka aikatauluni meinasi romuttua. Hivenen kaasujalkaa lisäämällä ja syömällä "mäkissä" nopeasti sain kurottua itseni jälleen takaisin aikatauluun.

15. Rhododendron-Haven, Tørring, Jyllanti oli oikea alppiruusujen ja atsaleojen ostoparatiisi! Se sijaitsi vähän pohjoiseen Vejlestä, ei kovinkaan kaukana Legolandista (vihje lapsiperheille).
    
    Valtavan suuri 2-osainen halli oli täynnänsä mitä hienoimpia rhodolajeja ja -lajikkeita. Myytävät taimet olivat hyvin ryhmitelty, nimikyltit olivat selkeät ja niissä oli kestävyys annettu Tanskan vyöhykejaon mukaan. Niistä kestävin vyöhyke vastasi suurin piirtein Suomen I-vyöhykettä. Olisin varmaankin sortunut ostamaan aivan liikaa taimia, jos vain autoon olisi mahtunut. Olin varannut tilaa vielä viidelle ruukulle ja aika hyvin sain pidettyä kiinni suunnitelmastani, ostin vain kuusi rhodoa.
    
    Rhododendron-Havenin lajivalikoima oli hämmästyttävän hyvä ja taimet terveen ja kauniin näköiset. Claus Erik Jørgensen kertoi varttavansa ja kasvattavansa lajitaimet taimistollaan. Pääsin vilkaisemaan tuotantotiloja ja ne olivat kyllä mahtavat, mutta en saanut lupaa ottaa siellä valokuvia.
    
    Taimihallin ympärillä oli laajat istutukset alppiruusuja, erilliset laji- ja lajikepuutarhat. Niissä kiertelyyn en ollut varautunut, olinhan tullut vain ostoksia tekemään. Jouduinkin ripeästi kävelemään puistoalueen läpi ja räpsin muutamia kymmeniä kuvia sen kummenkin ehtimättä miettiä mitä tuli kuvattua.
    
    Keskustelin Jørgensenin kanssa mahdollisuudesta ostaa alppiruusuja ja atsaleoja Rhododendron-Havenista yhteisostona Suomeen. Hintataso olisi vähän edullisempi kuin Glendoickista hankittuna ja taimet eivät olisi lähteneet kasvuun liian aikaisin, mikä on ollut selkeä ongelma Skotlannista hankituilla taimilla. Jørgensenin mukaan heillä kasvu alkaa n. 2 viikkoa myöhemmin kuin Saksassa Hachmannilla. Taimien yhteisostosta keskusteltaneen tarkemmin syksyn rhodokerhon kokouksessa. Tekisimmekö seuraavan yhteisoston lajitaimista Tanskasta Glendoickin sijaan?
    (Rhodokerho teki syyskokouksessaan 2004 päätöksen tehdä taimien yhteistilauksen keväällä 2005 Rhododendron-Havenista.)
    Kuva-albumi: Kuvat: Claus Erik Jørgensen, Rhododendron Haven
    Nettisivut: Rhododendron Haven

 Viides matkapäivä oli jo pitkällä iltapäivässä, mutta vielä piti pistäytyä yhteen yksityispuutarhaan tutustumassa ennen Ruotsiin ajoa.

16. Jørgen Halse, Tanskan Rhododendron-seuran johtaja vuosilta 1998-2000 asui Tanskassa Fyn saarella, Fjeldstedissä. Hänen puutarhansa ei ensi näkemältä ollut kovinkaan vaikuttava, mutta kulmien takaa paljastui todellisia yllätyksiä. Polut risteilivät puutarhassa ja joka puolelta löytyi kukkivia komealehtisiä alppiruusuja ja atsaleoja. Jørgenillä oli laaja kokelma alppiruusulajeja, peräisin mm. hänen Kiinan matkoiltaan.
    Kuva-albumi: Kuvat: Jørgen Halse

Kahvit juotuani olikin aika lähteä ajelemaan Sjellantiin ja Kööpenhaminan ohi Ruotsin puolelle Lundiin. Oli aika rankka tämä 5. matkapäivä, kolme ainutlaatuista kohdetta ja ajo Tanskan länsirannikolta Ruotsiin!

Kuudes matkapäivä alkoi ja tarkoituksenani oli tehdä rauhoittava tunnin aamukävely Alnarpin puistossa ennen pitkää ajomatkaa Tukholmaan. Olihan minulla kartat ja ohjeet, mutta ajettuani kolme kertaa moottoritien liittymistä harhaan ja kulutettuani 45 minuuttia Malmön seudun aamuruuhkassa totesin, että eipä taida rauhallinen aamukävely tällä kertaa onnistua. Lähestyin moottoriteillä Alnarpin puistoa kaikista mahdollisista ilmansuunnista ja aina onnistuin ajamaan ohi. Siispä suunta kohti Tukholmaa tai itse asiassa Tukholman eteläpuolella sijaitsevaa Tyresön lähiötä, jossa olin sopinut tapaavani Kaarel Voitkin.

17. Kaarel Voitk ja hänen vaimonsa toivottivat minut lämpimästi tervetulleeksi Tyresön kotiinsa. Talon puutarha oli aikamoinen viidakko vanhoja alppiruusuja, monet niistä Kaarelin risteytyksiä. Kaarelin pääpuutarha on Virossa Hiiumaalla ja siellä he viettävät  pääosan kesästä. Sain Kaarelilta CD:llä valokuvia heidän Hiiumaan puutarhastaan. Pitänee sovittaa vierailu Hiiumaalle tulevien kesien aikatauluihini.
    Kuva-albumi: Kuvat: Kaarel Voitk

Puutarhamatka Ruotsiin ja Tanskaan oli todella antoisa ja tarkoin etukäteen suunniteltuna pysyin hyvin aikataulussa. Aamuisin lähdin aikaisin liikkeelle kellon täsmällisesti ja iltaisin saavuin seuraavaan yöpymispaikkaan puolen tunnin sisällä tavoiteajasta. Näin paljon hienoja alppiruusuja, tapasin ystävällisiä ihmisiä ja sain taimia omaan puutarhaani sekä siitepölyä risteytyksiini. Tämä oli matka, jota en hevillä unohda, mutta unohduksen varalta otin n. 400 valokuvaa.